
Vaaliteemat

Vaaliteemat
1. Yrittäjyys
2. Laadukas ja tasa-arvoinen peruskoulutus
3. Liikunta ja liikuttava ympäristö
Lue lisää alhaalta!
Yrittäjyys
Yrittäjyys on hyvinvointivaltion elinehto. Yrittäjyys luo työpaikkoja, innovaatioita ja vahvaa paikallista elinvoimaa. Se mahdollistaa myös lähipalvelujen saatavuuden, mikä on asukkaiden arjen sujuvuuden kannalta olennaista. Vaikka monet yrittäjyyteen vaikuttavat päätökset tehdään valtakunnallisella tasolla, myös kunnalla on merkittävä rooli yrittämisen edellytysten luomisessa.
Ydinkeskustan veto- ja pitovoimaa on todenteolla edistettävä seuraavalla valtuustokaudella. Keskusta tarvitsee paikkoja, jonne ihmiset haluavat tulla viettämään aikaa. Keskustan tulee olla kokonaisuus, joka tarjoaa palveluja, nähtävää sekä koettavaa. Tapahtumat ovat keskeinen vetonaula, ja kaupungin tuleekin varmistaa, että tapahtuma-alan yrittäjillä on toimitiloja, missä tapahtumia järjestää. On tärkeä myös muistaa, että vakituisen kävijäkunnan keskustaan muodostavat siellä asuvat ja työskentelevät ihmiset. Edellytykset molemmille on pidettävä kunnossa. Keskustan on oltava saavutettavissa, myös autolla.
Kunnan tulee aktiivisesti tukea yrittämistä esimerkiksi edistämällä kaavoitusta, joka huomioi asuinrakennusten lisäksi alueelliset mahdollisuudet yrittäjyyteen. Yrittäjäystävälliset ratkaisut, kuten toimivat liike- ja toimitila-alueet ja helposti saavutettavat kauppapaikat, ovat edellytys elinvoimaiselle ympäristölle ja yritystoiminnalle.
On tärkeää, että Helsingin toiminta ja päätöksenteko ovat ennakoitavia ja kannustavia kaikenkokoisille yrityksille, pienistä paikallisista toimijoista suurempiin toimijoihin. Yrittäjäystävällisellä kuntapolitiikalla rakennetaan kestävä pohja taloudelle sekä paikalliselle hyvinvoinnille.
Laadukas ja tasa-arvoinen peruskoulutus
Laadukas peruskoulutus tarjoaa lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä, samalla vahvistaen koko yhteiskunnan hyvinvointia. Tasavertainen ja vetovoimainen peruskoulutus on keskeinen keino ehkäistä asuinalueiden eriytymistä ja varmistaa, että kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukselliseen tasa-arvoon asuinalueesta riippumatta. Lisäksi on tärkeää, että kaikilla opettajilla on mahdollisuus työskennellä ympäristössä, jossa työrauha on turvattu ja työtehtävät ovat hallittavissa ilman liiallista kuormitusta.
Kohtuullistamalla opetusryhmien kokoa, Helsinki voi vaikuttaa laadukkaan peruskoulutuksen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen. Opetusryhmien kokoa kohtuullistamalla voidaan tukea työrauhaa luokassa, edistää oppimista ja purkaa opettajien työn kuormittavuutta. Opetusryhmän koossa on otettava huomioon säännöllistä yksilöllistä tukea tarvitsevat oppilaat sekä oppilaat, joilla suomi tai ruotsi on toisena kielenä. Oppimisen tuen toteutuminen suunnitellusti on varmistettava tuen kaikilla tasoilla.
Lisäksi kaupungin pitää varmistaa, että kouluissa on tarpeeksi tilaa oppilaille. Ahtaat ja käyttötarkoitukseen sopimattomat tilat lisäävät konfliktien riskiä ja luovat pedagogisia haasteita. Koulujen rakentaminen on investointi tulevaisuuteen. Meidän tulee varmistaa, että tilat ovat tarkoituksenmukaisia jo heti alusta alkaen. Suunnitteluvaihessa tulisikin kuunnella alan asiantuntijoita eli opetusalan ammattilaisia.
Liikunta ja liikuttava ympäristö
Liikunta on keskeinen osa yksilön terveyttä ja hyvinvointia, ja sen positiiviset vaikutukset heijastuvat myös laajemmin yhteiskuntaan. Säännöllinen liikunta edistää elämänlaatua läpi elämän ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Liikunnan merkitys ei rajoitu vain fyysiseen terveyteen, vaan se on myös sosiaalinen tapahtuma, joka luo yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Liikunta on tärkeää kaikille ikäryhmille lapsista senioreihin.
Helsingin tulee aktiivisesti ylläpitää ja edistää matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Lenkkipolut, uimahallit ja laadukkaat sekä toimivat ulkokuntosalit antavat kaupunkilaisille mahdollisuuden liikkua monipuolisesti arjessa. Monikäyttöiset liikuntakompleksit, joissa yhdistyvät puistot ja liikuntakentät luovat tiloja, joissa eri ikäiset kaupunkilaiset voivat ulkoilla ja olla aktiivisia. Liikuntapalveluiden suunnittelussa on kuultava palveluita käyttäviä kaupunkilaisia.
Järjestöt toimivat aktiivisesti eri ryhmien liikuttajina ja tarjoavat saavutettavia liikuntapalveluja. Järjestöjen toimintaedellytyksen Helsingissä on taattava. Asianmukaisen sisä- ja ulkotilat ovat toimintaedellytysten keskiössä. Esimerkiksi koulujen liikuntasalien koko on suoraan verrannollinen siihen kuinka paljon kaupunkilaisia mahtuu mukaan liikkumaan.
Liikunta kuuluu kaikille, ja sen tulee olla saavutettavissa eri puolilla Helsinkiä. Yhteiskunnan tukemien liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen luo terveempää ja aktiivisempaa väestöä, mikä puolestaan vaikuttaa helsinkiläisten elämänlaatuun ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
