Hyvinvointi ei synny pelkästään hoitohuoneissa, eikä sairaudet synny sotessa. Vaikka toimivat ja saavutettavat terveyspalvelut ovat yksi hyvinvointivaltion kulmakivistä, on tärkeää rakentaa arkea, jossa ihmiset pysyvät mahdollisimman pitkään terveinä ja toimintakykyisinä. Tarvitsemme siis ratkaisuja soten ulkopuolella, jotka tukevat kaupunkilaisten terveyttä.

Liikkumattomuuden hinta

Suomessa liikkumattomuus maksaa arviolta noin 4,7 miljardia euroa vuodessa. Se on valtava summa, joka koostuu muun muassa sairauksista, työkyvyttömyydestä ja lisääntyneestä sote-palveluiden tarpeesta. Kun puhutaan hyvinvoinnista, liikunnalla on kiistaton rooli. Se edistää sekä fyysistä että henkistä terveyttä, parantaa elämänlaatua ja ehkäisee monia sairauksia.

Kaupungin tehtävä on luoda elinympäristö, jossa asukkaat voivat sovittaa liikunnan arkeen ja tehdä terveellisempiä arjen valintoja. Tämä tarkoittaa liikuntaan mahdollistavaa ympäristöä, jossa asukkaat voivat liikkua matalalla kynnyksellä ja seurat järjestää ohjattua harrastustoimintaa.

Elämäntapamme muuttuvat yhä passiivisemmiksi. Työ tapahtuu enenevässä määrin näyttöpäätteiden ääressä, ja arjen liike vähenee. Meidän on välttämätöntä herätä ymmärtämään liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden merkitys yhteiskuntana, kaupunkina ja yksilöinä. Liikkumattomuuden aiheuttama kuorma sote-järjestelmälle ei ole vain tämän päivän haaste. Se on tulevaisuuden sotepommi, joka käy vuosi vuodelta raskaammaksi.

Päihdeongelmien hoitoon ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaista apua

Ennaltaehkäisy on keskeistä myös päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen osalta. Kyse ei ole yksittäisistä kampanjoista tai irrallisista toimista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, joka vaatii päihdeongelmien juurisyiden tunnistamista ja ymmärtämistä. Ennaltaehkäisyä tarvitaan kaikilla tasoilla: on estettävä päihdeongelmien syntyä, tuettava ihmisiä ajoissa ennen tilanteen pahenemista ja vähennettävä päihteiden käytöstä aiheutuvia sairauksia ja haittoja.

Päihdeongelman hoidossa matalan kynnyksen palvelut ja nopea hoitoon pääsy ovat erityisen tärkeitä. Päihderiippuvuuden luonteesta johtuen muutaman viikon tai kuukauden odotus voi olla este, joka katkaisee hoitopolun jo ennen kuin se ehtii alkaa. Hoidon pitää olla saatavilla silloin, kun ihminen on valmis ottamaan ensimmäisen askeleen.

Meidän on myös tehtävä työtä stigman purkamiseksi. Päihdeongelma ei ole tahdonvoiman puutetta tai itseaiheutettu tilanne. Se on sairaus, joka voi viedä ihmiseltä läheiset, kodin ja työpaikan. Avun hakeminen on aina vahvuutta, ja yhteiskunnan on vastattava siihen inhimillisesti ja viivyttelemättä.