Mitä on näköalattomuus? 

On vaikea suunnata kohti tulevaisuutta, jos sitä ei näe. Näköalattomuus on syvän ja kokonaisvaltaisen neuvottomuuden tulos, joka syntyy hitaasti erilaisten tilanteiden ja vallitsevien olosuhteiden johdosta.  Syitä voi olla monia: ei ole saanut onnistumisen kokemuksia, on kasvanut epävarmoissa oloissa, ei tiedä, mitä vaihtoehtoja on olemassa, eikä saa tarpeellista tukea. Joskus henkiset resurssit kuten koulutuksen tuomat tiedolliset ja taidolliset valmiudet eivät riitä tavoittelemaan haluamaansa tai yksilö kokee, että tietyt mahdollisuudet eivät ole häntä varten.

Toimeen on tällöin vaikea tarttua. Se ei tarkoita, että ihminen ei haluaisi pärjätä. Hänellä ei vain ole tarvittavia työkaluja. 

Miten ehkäisemme näköalattomuutta? 

Terve talous, laadukas koulutus ja vapaa-ajan toiminta luovat mahdollisuuksia, kehittävät taitoja ja lisäävät hyvinvointi.  Yhteiskunta voi tehdä paljon kaupunkilaisten tulevaisuudennäkymien edistämiseksi. Koulutus on keskeinen tapa kartuttaa yksilön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä antaa tarvittavan henkisen pääoman jatkaa opintoja tai siirtyä työelämään. Peruskoulun opit toimivat pohjana jatkuvalle oppimiselle ja koululla on myös tärkeä kasvatuksellinen rooli. Peruskouluissa huippuammattilaiset tekevät arvokasta työtä, mutta resurssien pitää olla sen mukaisia. Kohtuullistamalla opetusryhmien kokoja, huomioiden koossa luokan kielellisen ja oppimisen tuen tarpeen, opettajilla on enemmän aikaa vastata oppilaiden tarpeisiin. Ahtaat ja käyttötarkoitukseen sopimattomat tilat aiheuttavat pedagogisia haasteita ja lisäävät konfliktien riskiä. Tilat tulisikin rakentaa alusta saakka opetusalan ammattilaisia kuunnellen, jotta oppilailla ja opettajilla on optimaalinen ympäristö toimia. 

• Perusopetuksen on oltava laadukasta kaikkialla Helsingissä. 

Kaupungin tehtävä on rakentaa ympäristö, jossa nuorilla on tilaa kasvaa. Siihen kuuluvat harrastusmahdollisuudet, avoimet ovet kirjastossa, hyväkuntoiset liikuntapaikat ja turvalliset aikuiset nuorisotiloissa. Liikunnalla on merkittävä rooli nuorten kokonaisvaltaisessa kasvussa ja hyvinvoinnissa. Se tukee fyysistä terveyttä, vahvistaa psyykkistä jaksamista ja kehittää sosiaalisia taitoja. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, minäkuvan rakentamiseen ja identiteetin löytämiseen.

• Liikunnan harrastamista tulee tukea lisäämällä lähiliikuntapaikkoja, joissa yksilöt voivat harrastaa omatoimisesti ja seurat tuottaa ohjattua liikuntaa. 
  

Terve talous on tulevaisuuden näkymien rakentaja. Taloustilanne vaikuttaa suoraan siihen, miten laadukkaasti maksuttomia ja subventoituja julkisia palveluita voidaan tuottaa. Terve talous on hyvinvoivan Helsingin perusta ja sitä ei tule ottaa itsestään selvyytenä. Lisäksi vahva elinkeinoelämä tarjoaa työpaikkoja. Erityisesti nuorille on tärkeää saada työkokemusta ja oppia toimimaan työelämässä. On siis selvää, että kaikki, mitä voimme yhteiskunnassa tarjota perustuu vahvaan ja terveeseen talouteen. 

• Terve talous on hyvinvoivan Helsingin perusta ja sen eteen pitää tehdä hyviä päätöksiä jokaisella valtuustokaudella.